Ranskan reissu edessä

Hienoa Anne! Olen yllättynyt ryhmämme ammattilaisen tosi aktiivisesta ”mobiiliotteesta”. Itselläni on ollut selviä käynnistysvaikeuksia hahmottaa blogien artikkelien kirjoitus ja kommentien välinen yhteys sekä koota mielestäni julkaisukelpoinen ajatus, josta voisi päästä eteenpäin , varsinkin käytännössä. Älkää missään tapauksessa lopettako blogiin kirjoittamista ja potkaistaan tuo Heikki myös mukaan , jos ei pakolla niin sitten väkisin….

I tse siirryn manner eurooppaan Välimeren rannalle sunnuntaina, Marseille I`m coming; toivottavasti kulttuurimuutos ravistaa taas pikkasen aivonystyröitä kohti luovempia ajatuksia niin mobiilin kuin verkkopedagogiikan osalta. ..Heinolan blogi-isku tuntuu vieläkin häiritsevän suljettuun verkkoympäristöön ajautunutta sielua, siis tämä julkisuus… Onko sillä haittavaikutuksia? Viedäänkö oma matto lopullisesti alta pois?

Verkkopedagogiikan osalta jäin suuresti alkuviikon laivaseminaarissa miettimään yliopiston jotakin luennoitsijaa, jolta kysyttiin, miten verkko-oppiminen on kehittynyt hänen mielestään viimeiset 15-vuotta? Vastaus oli, että samat ongelmat ovat edelleen voimassa; vuorovaikutus verkossa ja opiskelijan ymmärrykseen vaikuttamisen vaikeus. Missä se täsmäpommi viipyy? Onko blogit vastaus? Miten kone / ihminen asetelma vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ? Tuoko kone vain ajatuksen peilin eteemme, joilloin pystymme paremmin punnitsemaan ajatuksiamme ja jopa ymmärtämään itseämme? Miten peili ja ihminen (=eloton ja elävä) luo sosiaalista vuorovaikutusta; tunneälyä, rivien välistä lukemista yms.

-aki

Mainokset

6 kommenttia

  1. mobiilit said

    No perttiläinen, sehän onnistui… Mitenkähän sen tein…
    -aki

  2. Jyri said

    Olipa hauska lukea seuraava pätkä täältä mobiiliblogiwikivirtuaalilauma-alueeltanne:

    ”Verkkopedagogiikan osalta jäin suuresti alkuviikon laivaseminaarissa miettimään yliopiston jotakin luennoitsijaa, jolta kysyttiin, miten verkko-oppiminen on kehittynyt hänen mielestään viimeiset 15-vuotta? Vastaus oli, että samat ongelmat ovat edelleen voimassa; vuorovaikutus verkossa ja opiskelijan ymmärrykseen vaikuttamisen vaikeus. Missä se täsmäpommi viipyy? Onko blogit vastaus?”

    Olen tuo ”yliopiston jotakin luennoitsija”.. mielenkiintoinen esimerkki mobiilista maailmasta – seilaan Tukholman saaristossa höpöttämässä laivaseminaarissa ja täällä verkossa on kommentit ja kuvatkin paikan päältä heti tuoreeltaan. Isoveli (eikun sisko, terveiset Annelle!) valvoo!

    Asiaa: se täsmäpommi on kyllä viksut, oivaltavat ja innovatiiviset opettajat, jotka luovat vuorovaikutusta tarjoavia ympäristöjä, eivätkä odota jonkun ulkopuolisen täydennyskouluttajan kertovan mitä pitää tehdä. Välineitä voi toki opiskella, mutta oppimisen asiantuntemusta pitäisi olla ja on luonnostaan.

    Ympäristö ja väline voi hyvin olla mobiili, stabiili tai vaikka labiili, ei se itsessään tee mistään parempaa tai huonompaa.

  3. Anne said

    Jee Aki!!! Blogimaailmassa sinäkin 😉

    Ja Jyri tarkoittaa tietenkin MEITÄ, kun sanoo, mikä on lääke-täsmäpommi eli ”viksut, oivaltavat ja innovatiiviset opettajat, jotka luovat vuorovaikutusta tarjoavia ympäristöjä, eivätkä odota jonkun ulkopuolisen täydennyskouluttajan kertovan mitä pitää tehdä”

    Vuosien varrella lienee paljon aikaa ja ruutia hukattu sellaiseen täydennyskoulutukseen, jossa käytäntö ja teoria eivät ole kohdanneet. Tunnen monia opettajia, joiden mielestä verkko-opetus on turhaa hömpötystä. Sitten paljastuu, että ovat olleet parillakin kurssilla, mutta eivät itse ole koskaan tehneet mitään oikeaa. Mutta osaavat kyllä arvostella kärkkäästi meitä hörhöjä.

    m- tai eLearning-kehittelyissä aina pitäisi miettiä sitä, että miten opitaan, miltä oppijasta tuntuu. Eikä siihen tarvita mitään telepatia-taikuutta. Tutkiskellaan nyt vaikka, miltä meistä tuntuu tällä kurssilla. Jos kukaan ei sanoisi mitään siitä, mitä toinen tekee, syntyisikö mitään uutta? Jos ei uskallettasi hypätä suljetuista oppimisympäristöistä, opittaisiinko ihan oikeasti mitään? Oltaisiin vähän kuunneltu ja katseltu ja sitten taas kotiin paahtamaan sitä-samaa.

    Pitä tehdä itse, erehtyä, eläytyä, innostua, innostaa, kannatella muita tai vetää mukaan vaikka väkisin (ja tässä tulee kuvaan sosiaalipedagogiikan hyvät oivallukset, kerron joskus). Siis tärkeää, mitä Aki olet ottanut esiin sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tunteiden puolelta. Hyvää yhteyttä voi olla välineillä tai välineittä… Jyri on tutkinut paljon noita ympäristöjä ja tiloja ja voisi(t) joskus jutella niistä meidän kanssa. Ja sitten tietysti pitää kehittää virtuaalista beer-peer-learning-environmenttia…

  4. mobiilit said

    Päivää!

    Asian ydin on oikeiden mahdollisuuksien luominen. Ei verkko-opetus kehity sen vaatimalle tasolle minkään opetuksen rinnalla vaan tarvii oikean väylän toimia itsenäisenä vaihtoehtona.

    Heikki

  5. Anne said

    Ei verkko-opetus kehity sen vaatimalle tasolle minkään opetuksen rinnalla … onko bLearning tullut vastaan? Ei SE beer-Learning vaan blended-Learning. Siinä on kyse juuri siitä, että verkko ja mobiili kytketään saumattomaksi osaksi normaalia lähiopetusta. Wiki sopii tosi hyvin, minulla on juuri menossa kaksi kokeilua: Johdatus filosofiaan ja Tervetuloa aikuislukioon opo-kurssi.

    Blended Learning käännetään sulautettu opetus… aika kökkö käännös, ei kerro juuri mitään. Mutta laitan tästä lisää wikiin.

  6. Anna Mari said

    Olipa mielenkiintoista löytää tämä keskustelu täältä vaparetkestä. Minä olin se joku, joka esitti tämän kysmyksen mitä verkko-opetuksessa on tapahtunut viimeisten viidentoista vuoden aikana…Omien pohdintojeni ja kokemusteni perusteella voin yhtyä edellä oleviin ajatuksiin, että opettaja se on se kaiken ydin. Kylmässä tekniikassakin aito ihminen, joka ymmärtää syvältä miten opitaan ja haluaa aidosti tukea oppimista. Pedagogista rakkauttako se on?

RSS feed for comments on this post

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: