Kahdeksan päivän opiskelukokemus

Huhhuh, nyt se on tehty! Mielenkiintoinen, mutta mutta aika raskas kokemus! Olen nimittäin osallistunut kahdeksan viime päivän aikana neljään seminaariin tai kurssiin: viime torstaina tämän ”Mobiilit”-kurssin lähipäivälle Heinolassa, perjantaina Optima-käyttäjäpäiville Turussa, sunnuntaista tiistaihin OPH:n seminaariristeilylle (kuva alempana tässä blogissa) ja keskiviikkona ja torstaina Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaariin Turussa. Turun seminaarissa oli vielä pieni oma esityskin, jonka valmisteluun meni lauantai…

Opiskeltu siis on, mutta mitä opin? Välillä tuntui, että oppimiskiintiö tai oppimispuskuri alkaa täyttyä, mutta uskon kyllä, että jotain seminaarien annista jäi kyllä pysyvästikin vaikuttamaan. Aika monessa puhuttiin samoista asioista, jotka ovat tällä hetkellä tvt:n opetuskäytössä ajankohtaisia. Ainakin nämä tulivat esille moneenkin kertaan:

  • verkko-opetuksen laatu
  • muutosprosessin hitaus
  • johdon merkitys muutosprosessin läpiviemisessä
  • blogien ja wikien käyttömahdollisuudet
  • esimerkiksi oma kotisivu ja oppilaitoksenkin sivu voisi olla kokonaan blogityyppinen!

Virtuaaliyliopiston Pekka Kess toi esille mielenkiintoisen näkökulman siitä, että verkko-opetuksen Hype-vaihe on nyt ohitettu. Riviopettajien kiinnostus verkko-opetukseen on selvästi pienentynyt verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Opiskelijoiden kiinnostus on sen sijaan koko ajan kasvanut!

No, tämä nyt oli tälllainen hengissä ollaan -ilmoitus, mutta seuraavaksi lupaan osallistua itse aiheemmekin käsittelyyn.

Mainokset

1 kommentti

  1. Anne said

    Heips,
    Ihastjärven koulun blogi on minun mielestäni nerokas esimerkki siitä, miten kyläkoulu on ottanut blogin käyttöön: oppilaat kirjoittavat sinne, siellä on paljon valokuvia, se on kuin ikkuna koulusta kotiin.

    Ja sitten hyvä pointti meille mietittäväksi on tuo riviopettajat-verkkoopiskelusta kiinnostuneet opiskelijat. Ehkä menetelmät ovat edelleen olleet vähän kehnoja, kuten Heikki lausui yhdessä kommentissa: Olemmeko antaneet oikeita mahdollisuuksia oikealla tavalla tulla ja lähteä mukaan .oppimiseen. Arvelen, että valtaosin vastaus on vieläkin, että EMME. Ja yksi puutealue on ollut motivointi/tunne/aito vuorovaikutus -osastolla. Välineistä ei enää mikään ole kiinni.

RSS feed for comments on this post

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: