Mobiiliopiskelua ilman kännykkää

Mobiilit oppimisympäristöt -kurssimme Moodle-alustalla on foorumi, jossa kukin kurssilainen ideoi omaa mobiiloihankettaan. Kehittely suljetussa ympäristössä on ihan paikallaan. Ajattelin kuitenkin poimia sieltä yhden ideointiketjun tänne blogiin.

Anne kirjoitti ”… en voi lähteä siitä oletuksesta, että ryhmälläni on teknisiä välineitä ja koululla niitä ei ole. Silti mielestäni m-pedagogiikalla voidaan toteuttaa…” Tämä on aivan totta. Ainakaan yleissivistävän koulutuksen puolella ei voida laskea sen varaan, että käytettävissä olisi riittävästi kännyköitä. Ja vaikka olisi kännyköitäkin, niin kuka maksaisi yhteydet.

Mutta menenpä varsinaiseen artikkeliasiaan, joka on mielessäni: Jos unohdetaan kaikki kännykät ja hienot tekniset vempaimet, niin millaista voisi olla hyvä mobiilioppiminen?

Mietin omia opiskelukokemuksiani. Milloin ja millä tavoin olen tuntenut todella oppineeni jotain mobiilissa tilanteessa? Tuli mieleen kolme tilannetta:

1.  Oikea elävä ohjaaja
Mikäs sen parempaa olisi kuin oma henkilökohtainen valmentaja, joka opastaisi juurin oikeassa tilanteessa. Lievempi versio voisi olla vaikka junamatkakeskustelu alan asiantuntijan kanssa.  Koko oppimistilanne on aitoa vuorovaikutusta. Menetelmä on myös joustava ja mukautuva. Haittapuolena ja laajemman hyödyntämisen esteenä on tietysti kalleus. Eikä omia ohjaajia edes riittäisi jokaiselle.

2. Kirja
Tämähän on se peristeinteinen ja kaikille tuttu mobiili menetelmä. Reissussa ollessa luetaan kirjaa, monistetta tai vastaavaa. Menetelmä on joustava, oppimista voi jaksottaa tilanteesn mukaan opittua voi helposti kerrata ja syventää. Ei tarvita mitään lisävälineitä, kunhan valoa on jonkin verran. Puutteitakin kirja-menetelmässä on. Sitä ei voi hyödyntää ihan kakissa mobiilitilanteissa, esimerkiksi autoa ajaessa. Vuorovaikutukseen liittyvä palautekanavakin puuttuu.

3. Radio
Radio on edelleen oikein hyvä opiskeluväline. Ohjelmatarjonta vain valitettavasti on nykyisin kovin viihdepanoitteista. Onneksi Ylellä on vielä kunnon puhekanaviakin. Radiota voi kuunnella monenlaisissa mobiileissa tilanteissa. Hankaluutena on se, että radio-ohjelmat ovat etukäteen ajastettuja. Ohjelmat tulevat tiettyyn aikaan ja nauhoittaminen on aika suuritöistä. Myös radiossa paluukanava on puutteellinen.

Mitähän näistä kokoaisi yhteen? Asiantuntijan ohjaus (vaikka yksisuuntaisena), mahdollisuus valita itselle sopiva opiskeluaika, mahdollisuus jaksotella, mahdollisuus käyttää joustavasti erilaisissa mobiileissa tilanteissa. Vuorovaikutustakin tarvitaan, mutta ehkä riittäisi ”viivästetty” palautekanava: mobiilissa tilanteessa tehdään muistiinpanoja ja palataan niihin myöhemmin.

Johdatteleva kysymys: mikä olisi ihanteellinen väline tähän edellä kuvattuun mobiiliopiskeluun…?

Advertisements

6 kommenttia

  1. Pertti said

    Totta on, että opiskelija on mobiili ja oppimista tapahtuu ilman mobiililaitteitakin. Mikä on mobiililaite, mitä on mobiilioppiminen, mitä on verkko-oppiminen, mitä on on-demand learning, mitä on just-in-time jne. Erilaista oppimista ja eri tilanteissa tahtuvaa oppimista on aina esiintynyt ja tulee esiintymään. Oppimisen erottelu- ja nimittelykäytäntöä ilmeisesti tarvitaan laadukkaan oppimisen suunnittelua varten.
    Nyt suunnittelemme mobiilioppimista (mitä se lieneekin) ja kiinteästi tähän liittyvä tekniikka kehittyy ja mahdollistaa monia asioita, joita ei ole ennen voitu oppimisessa käyttää hyväksi. Otan esimerkin ammatillisen opetuksen puolelta. Opiskelijat ovat rakennustyömaalla työssäoppimassa. Rakennustyömaa voi vaihtua kesken jakson, varsinkin LVI-alan opiskelijoilla. Kaikilla rakennustyömailla ei ole tietokoneita eikä varsinkaan opiskelijakäytössä. Kännyköillä opiskelijat voivat ottaa työtilanteista kuvia, täyttää työssäoppimispäiväkirjaa ja muutakin. Tämä ei ole ennen ollut mahdollista. Nyt se on mahdollista. Toteutus tulisi pohjautua pedagogisille periaatteille, tekniikkaa käytetään apuna. Tarkoitan sitä, että myös kouluilla, joilla ei ole vielä välineitä, voidaan toki suunnitella mahdollisimman hyviä ratkaisuja. Aina suunnittelussa voidaan ottaa hyvät välineet käyttöön. Olisi lähdettävä kartoittamaan pedagogiset tarpeet oppimiskäytäntöjen ja opetuskäytäntöjen näkökulmasta. Näihin olisi mietittävä, mikä on oppijan ja opettajan rooli ja miten näissä rooleissa mobiililaitteita käytetään, mikä oppimishyöty mobiililaitteilla saavutetaan.

  2. Aki said

    Jari sanoi osuvasti “..Tällaiset(mobiili) välineet taitavat sopia paremmin käytännön juttujen sopimiseen ja – myös – omien “perustelemattomien” mielipiteiden heittämiseen….” Itse koin Ranskassa, kun kokeilin lähettää mobiiliviestejä, että asia oli juuri noin. Perustelemattomien mielipiteiden heittelyä, jotka jäävät vastaanottajalle hänen oman käsityksen / taustan mukaiseksi ajatukseksi. Perusteeton ajatus antaa vastaanottajalle paljon tulkinnan mahdollisuuksia, viestin lähettäjän ympäristö ja taustat jäävät helposti huomioimatta. Kuva ja ääni antaisi aina lisäinformaatiota lähettäjän ympäristöstä ja ajatustaustasta. Kumpa vain kuvat ja äänet saataisiin helposti mukaan pelkän tekstiviestin sijaan…..

    Tähän vaikuttaa myös aihealue, jota mobiililaitteen avulla on tarkoitus oppia. Tekniset aihealueet vaativat kuvan ja hyvän taustamateriaalin ennen kuin pystyy asiaa hyödyllisesti kommentoimaan, ts. vastapuoli pystyy etenemään esim. ongelmassa eteenpäin. Mobiililaite on hektinen, heti valmis laite, joten yksittäinen ajatus on helppo riipaista tekstiviestillä eteenpäin. Syvempi ajatusrakennelma vaatii pidempää pohdintaa ja oman ajatuksen käyttöä , jolloin mobiililaitteen käyttö syvempien ajatusrakennelmien luomiseksi muodostuu haasteelliseksi. Miten ja milloin käytät ja ohjaat mobiilisti, tähän joutuu jokainen itse miettimään ratkaisunsa….

  3. Pertti said

    Aki sanoi:”Kuva ja ääni antaisi aina lisäinformaatiota lähettäjän ympäristöstä ja ajatustaustasta”
    Mobiilioppimisessa, mitä se nyt lieneekin, kuva ja ääni voi kulkea molempiin suuntiin ja mielellään niin, että opiskelijat ovat niitä, jotka kuvien ja äänen perusteella tuovat omia ajatuksiaan esille. Voihan opettajien yksittäiset ohjauslauseet tai oppimiskysymykset olla mukana johdattelemassa oppijaa, niihin ei tarvitse välttämättä kuvaa mukaan ja ne eivät ole mitään irrallisia heittoja, vaan toivonmukaan pohjautuvat oppimisprosessin. Toki voidaan niin päin myös ajatella, että opettaja pyrkii kokemuksensa, tietonsa ja taitonsa tuomaan mobiililaitteiden avulla opiskelijalle. Opiskelijalle on kokonainen kurssi kuvineen ym. lisukkeineen tallennettu pienelle mobiililaitteelle, jonka avulla hän sen opskelee. Mielestämme ajattelemme nykykäytännön mukaisia laitteita, kännyköitä ja niiden mahdollisuuksia. Aki on aivan oikeassa, että emme nykyisilla vempaimilla pysty riittävän luotettavasti tuomaan lähettäjän ympäristöstä ja ajatuksista riittävästi informaatiota, ainakaan helposti. On myös niin, ettei meillä ole vielä taitoakaan eikä aikaa tälläisten informaatiovirtojen tuottamiseen ja niiden hallintaan .

  4. Anne said

    Itse haaveilen siitä, että voimme jossakin muodossa luovasti käyttää sitä, mitä on. Digikamerat (kännykkäkamerat) ovat halpoja käyttää, kun ne on hankittu. Aika monillaon mp3-soitin. Niistä useimmat toimivat myös sanelukoneina. Sitten on kynä ja vihko taskussa. Ryhmässä löytyy jokaista, uskoisin. Sopiva pedagoginen rakentelu. Dokumentointia mobiililaitteilla. Edelleen kehittelyä its ehankittujen dokumenttien avulla. Ongelmalähtöistä oppimista, jota ei voi kopioida mistään… tämä kirkastuu oman mediapsykologiahankkeeni osalta huomispäivänä. Lets sii… 🙂

  5. Pertti said

    Voimme tosiaan nykyisiä laitteita käyttää oppimisessa hyväksi monella eri tapaa, niinkuin Anne totesi. Aki kantoi mielestäni huolta siitä, ettei oppimissovellutukset olisi irallisia heittoja ja kännykällä tuotettuja yksittäisiä lauseita ilman laajempaa ja syvällisempää ympäristö- ja ajatusinformaatiota. Yritin tuoda esille sen, että mobiililaitteilla pystytään tuottamaan laajempia informaatiovirtoja, mutta osaaminen ja oppilaitosten järjestelmät ja saatavat työkalut eivät tue opiskelijoiden materiaalituotantoa. Kansallinen tietostrategia sanoo sisältötuotannosta seuraavaa:
    Toimenpide:Edellytyksien luominen henkilökohtaisen sisältötuotannon, itseilmaisun ja osallistumisen vaatiman motivaation ja osaamisen kehittämiseksi.
    Toimenpide: Oppilaitosten ja muiden työyhteisöjen kannustaminen ottamaan käyttöön uusia innovatiivisia oppimisen tapoja ja menetelmiä.
    Toimenpide: Liikkuvan työn ja mobiilikäytön edistäminen….. jne
    Anne esitti, että voisimme käyttää luovasti ja luovuudesta puhutaan myös TVT-strategiassa. Monia muita opetusta ja oppimista koskevia ajatuksia on kansallisessa TVT-strategiassa. Kannattaa lukea ainakin kappale 3.2.3

  6. Sun äitis said

    Mielenkiintoinen hanke teillä! Oli ihan pakko osallistua keskusteluun, kun sattumalta törmäsin tähän linkkiin perin mobiilisti: matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Olin pikku lomasella ja paluumatkan pystyin käyttämään opiskelijoiden sähköposteihin vastaamiseen + oppimisalustakeskusteluun.

    Erityisesti minua kiinnostaa keskustelunne työssäoppimisen dokumentoinnista. Tosi kiva ajatus tuo kuvien julkaiseminen + kommentoiminen Flickrissä.

RSS feed for comments on this post

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: