Voivatko kysymykset johdattaa vastauksiin?

Kuva-kysymys-tutkimusmatkamme alla on vienyt mielenkiintoisiin ajatuksiin. Aki heitti kommentissaan aivan verrattoman kysymyksen: Voivatko kysymykset johdattaa vastauksiin? Tämä on asia, jota yritän yo-kokeeseen valmistautuville aina avata: kysymys on jo suuri osa vastausta. Kysymykseen pitäisi osata uida sisään tai sukeltaa. Kysymystä pitäisi osata avata ja ajatella kysymyksen valossa. Ja kysymyksissä on muutenkin syvää viisautta. Legendaarinen filosofian dosentti Helsingin yliopistolla, S. Albert Kivinen on ainakin legendan mukaan (ja Minervan Pöllökin tätä todistaa) lausahtanut: hiiteen vastaukset, missä ovat kysymykset.

Mainokset

8 kommenttia

  1. Anna Mari said

    Kysyvä ei tieltä eksy….

  2. Pertti said

    Esitetty kuva synnyttää eri yksilöissä erilaisia ajatuksia riippuen siitä, mikä on yksilön tausta ja suhde esitettyyn kuvaan. Jos tämän lisäksi kuvien yhteyteen liitetään kysymyksiä, nämä johdattelevat ajatuksia tiettyyn suuntaan. Kysymykset ovat itseasiassa osa ohjausta. Niiden avulla oppijan havainnointia suunnataan.Kysymyksiin odotetaan lisäksi vastausta, jolloin oppija joutuu ottamaan selvää, prosessoimaan eri tietolähteistä saamaansa tietoa. Kuva antaa ruutia kysymyksille ja päinvastoin. Lisäksi kuvaan voidaan liittää myös ohjaavia kysymyksiä tai pelkästään ohjausta, ei kysytä mitään. Paina nappia A tai siirry valikossa sinne ja tänne.. On aivan eri asia, kun kuvasta näkee myös valikon tai laitteen napit, josta edetään. Kuvaan voidaan liittää hyperlinkkejä, jotka johdattalevat itseasiaan tai asiasta aivan muihin atmosfääreihin ja vaarana on, että itse pääaisia pääsee unohtumaan. Siis linkkien käyttö täytyisi myös palvella suunniteltua oppimista ja kuvaan liitetty linkki ei saisi johtaa uusiin linkkeihin ja vielä uusiin. Mitkä ovat mobiilioppimisessa käytettyjen kuvien pedagogiset laatuvaatimukset ja periaatteet. Kuvista voisikin avuatua eri kohdista eri kysymyksiä ja myös ohjaukset. Oppimisessa käytettyihin pääkuviin voisi generoida eri kysymyksiä. Heikoille opiskelioille generoitaisiin eri kysymykset ja ohjaukset, oppija voisi itse valita tasonsa mukaiset kysymykset. Tietyn tason saavutettuaan opiskelija voisi saada myös asiantuntijoiden vastaukset kysymyksiin tai linkit johtaisivat eri opettajille (asiantuntijoille), jotka sitten vastaisivat esitettyihin kysymyksiin. Nykymuotoinen opetustilanne kääntyisi päinvastaiseksi eli oppijat kysyisivät ja opettajat vastaisivat. Voisihan tietojärjestelmä vastata rutiininomaisiin kysymyksiin, jos opettaja ei viitsisi tai ehtisi vastata muihin, kuin luovuutta edustaviin kysymyksiin. Tästä voisi joku jatkaa kehittelyä….

  3. Jori said

    Tuo oppijoiden laatima yhteinen kysymysavaruus voisi avata uusia näkökulmia toisille oppijoille ja opelle aivan toisella tavalla kuin valmiisiin kysymyksiin vastausten etsiminen. Samalla se keventäisi opettajan kuormitusta ja mahdollistaisi pikemminkin osallistumisen. Mukaan matkaan tulee se miten oppijoita harjaannutetaan lukemaan kuvia? Millaiset valmiudet kuvien lukuun on? Kuvasarjatkin voisivat toimia hyvin näissä jutuissa.

  4. Anne said

    Jep! Mietien eilen kuvasarjoja minäkin. Ja sitä, miten teorieettiseen opiskeluun voidaan yhdistää tätä samaa mallia, sillä teoriat nousevat käytännöstä ja tutkijakin on lähestynyt ilmiöitä ongelmalähtöisesti, kyselemällä.

    Monille omille opiskelijoilleni kyseleminen on vaikea asia. He ovat oppineet koulutaipaleellaan oppilaan roolin: opettaja kysyy, oppilas vastaa ja jos oppilas vastaa väärin, hän on tyhmä tai laiska tai molempia. Kysymysten esittäminen ei sulje vaan avaa. Ja tosiaan tuo, mitä Jori ja Pertti ovat tänään tuoneet kommenteissaan esille: myö sopettaja/ammattilainen voi nähdä opiskelijoitten/noviisien kysymyksen kautta tutun asian aivan uudessa valossa – jopa oppia uutta itsekin.

    Tämä on aivan loistavaa kehittelyä!! Kiitos reippaille retkeläisille 🙂

  5. Jori said

    Hei, mietin juuri olisiko kysymykset olleet toisenlaisia, jos tosiaan olisimmekin nähneet yhden kuvan sijasta useampia kuvia. Esim kohteesta lähestä – kaukaa + jokin yksityiskohta tai kohteen eri suunnilta kuvattuna. Samaa mietin oman kuvamme yhteydessä. Kuvasarjassa tai kuvaparina se olisi kytkeytynyt toisella tavalla kontekstiin. Sekin on muuten eräänlainen työkalu. Pitäisikö asettamiamme kysymyksiä luokitella jotenkin?

  6. Aki said

    Hyvä Jori! Olen samaa mieltä siitä, että useampi kuva kytkisi ajatukset paremmin haluttuun kontekstiin. Tosin kuvia ei tarvitse olla useita. Mieti vaikka sarjakuvia, pienellä tekstillä ja muutamalla kuvalla saadaan haluttu asia helpohkosti esitetyksi ja ymmärretyksi.
    Tuo luokittelu . Mietin samaa, että luokittelun tai lajittelun avulla lienee jatkossa paras tapa prosessoida kysymyksiä. Ajattelin myös luokituksen kautta löytävän suurempia teemoja , jotka olisivat pohjana Wikille, johon koemielessä porukalla tekisimme sähköisen materiaalin teemojen perusteella.Miltä kuulostaa?
    Muuten , lisäsin Flirckiin yhden kaaviokuvan samasta laitteesta. Eli toivon kaaviokuvan auttavan käsittämään laitteen kontekstin paremmin, kuten edellä totesit. Mitä lisäkysymyksiä kaaviokuva tuo tullessaan? Selventääkö kaaviokuva laitteen toimintaa? Ymmärtääkö kaaviokuvasta mihin laitetta käytetään ? jne.
    Pikkuhiljaa voitaisiin alkaa tekemään luokittelua kysymyksistä . Rohkeasti ehdotukset esille! Muut voivat jatkaa / lisätä listaa oman näkemyksensä mukaisesti. Teen blogiin uuden otsikon nimellä :Jäsentelyä ennen teemoja.

  7. Anna Mari said

    Aki, onko kaikissa laivoissa sellaisia evaporaattoreita, vai mikä se laite nyt olikaan…tehdäänkö ruotsinlaivoissakin vettä sillä systeemillä?

  8. Aki said

    ”…tehdäänkö ruotsinlaivoissakin vettä sillä systeemillä..” Kyllä merivedestä tehdään evaporaattorilla makeaavettä, mutta vain teknisten laitteiden tarpeeseen.Kaikki ihmisille tarkoitettu vesi tulee suoraan satamasta joko Suomen tai Ruotsin puolelta, kummasta nyt saadaan halvemmalla, määrää veden bunkrauspaikan.

RSS feed for comments on this post

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: