Archive for Jari

Kuvaruutukaappaus PVK-seminaarin Jaiku-showsta

Kuvaruutukaappaus PVK-seminaarin Jaiku-showstaNäytimme Jaiku-kanavan ajantasaisen sisällön valkokankaalla. Apuna käytettiin flashilla toteutettua sovellusta, jonka ulkoasua ja sisältöä voidaan muokata helposti xml-tiedostoon tehtävillä määrittelyillä.

Mainokset

Kommentointi poissa käytöstä

Jaiku Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaarin taustakanavana

Taustaa:

Turun korkeakoulut järjestävät Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaarin vuosittain. Seminaariin on pyritty järjestämään sähköinen taustakanava, jonka kautta osallistujat voivat lähettää kommentteja ja kysymyksiä. Kaksi vuotta sitten oli käytössä tekstiviestipalvelu, jossa seminaarin yhteiseen numeroon saapuneet viestit näytettiin valkokankaalle. Oli helppo lähettää, mutta kirjoittaminen oli vähän rajoittunutta kännykällä. Vuosi sitten oli käytössä Microsoft Messenger. Seminaarilla oli yhteinen tunnus, jolle seminaarilaiset lähettivät viestejä chat-toiminnon avulla. Näinkin sai lähetettyä kommentteja ja kysymyksiä ihan hyvin. Lähettäminen mobiilialitteesta ei kuitenkaan onnistunut (vielä viime vuonna, nyt onnistuisi jo).

Jakua oli kokeiltu kesän ja alkusyksyn aikana ja se näytti kaikin puolin erinomaiselta taustakanavaksi. Jaikun kehittäjäporukalta saatiin vielä flash-sovellus joka näyttää viestit mukavasti animoituna valkokankaalla. Päätimme siis ottaa Jaikun käyttöön seminaarissamme.

Tekemistä

Edellisenä päivänä sitten selvisi, että Jaikuun ei voikaan tehdä uusia rekisteröitymisiä… Kyselin neuvoa #vaparetki -kanavalta. Aluksi tuli pari ehdotusta mahdollisista korvaavista välineistä. Pian selvisi, että 24 tuntia on liian vähän korvaavan välineen testaamiseen ja käyttöönottoon. Mutta samalla huomattiin, että jokainen vanha Jaiku-käyttäjä voi kutsua 10 uutta. Niinpä Vaparetki-yhteisö laittoi töpinäksi ja muutaman tunnin kuluttua ensimmäisestä kysymyksestäni kaikki seminaarilaiset oli kutsuttu Jaikuun. Viimeisin viesti: ”Wow. Verkottunut maailma on nopea. Henkistä tukea tässä siis tässä vaiheessa vain. Inspiroivaa semppaa.”

Kokemuksia

  • Jaiku sai seminaarin taustakanavana hyvää palautetta
  • Kaikki eivät päässeet rekisteröitymään, kun osa kutsuista meni suoraan roskapostilaatikoihin
  • Voitiin käyttää anonyymiä ”Seminaristi”-tunnusta. Seminaristi-tunnuksella ei kuitenkaan voinut lähettää SMS-viestejä
  • Seminaarissa oli käytössä maksuton wlan-yhteys, mutta osallistujilla oli kuitenkin suhteellisen vähän tietokoneita
  • Kannusti käyttämään Jaikua jatkossakin. Työryhmät voivat käyttää Jaiku-kanavia.

Kommentointi poissa käytöstä

Kuva tältä päivältä

Mobiilitiimi virittelee ideoita ja välineitten käyttämistä. Saatiin JEE JEE uusi jäsen Anna Mari ryhmään mukaan 🙂 Luodaan juuri ryhmän oma Flickr kuvanjakosivu.

Tiimityön voimaa: kuvan otti Jari, Flickr-palvelun perusti Anna Mari, kuvan linkitti ja selostuksen kirjoitti Anne. Ja kommentointi jatkaa tiimiprosessointia.

Comments (4)

Mobiiliopiskelua ilman kännykkää

Mobiilit oppimisympäristöt -kurssimme Moodle-alustalla on foorumi, jossa kukin kurssilainen ideoi omaa mobiiloihankettaan. Kehittely suljetussa ympäristössä on ihan paikallaan. Ajattelin kuitenkin poimia sieltä yhden ideointiketjun tänne blogiin.

Anne kirjoitti ”… en voi lähteä siitä oletuksesta, että ryhmälläni on teknisiä välineitä ja koululla niitä ei ole. Silti mielestäni m-pedagogiikalla voidaan toteuttaa…” Tämä on aivan totta. Ainakaan yleissivistävän koulutuksen puolella ei voida laskea sen varaan, että käytettävissä olisi riittävästi kännyköitä. Ja vaikka olisi kännyköitäkin, niin kuka maksaisi yhteydet.

Mutta menenpä varsinaiseen artikkeliasiaan, joka on mielessäni: Jos unohdetaan kaikki kännykät ja hienot tekniset vempaimet, niin millaista voisi olla hyvä mobiilioppiminen?

Mietin omia opiskelukokemuksiani. Milloin ja millä tavoin olen tuntenut todella oppineeni jotain mobiilissa tilanteessa? Tuli mieleen kolme tilannetta:

1.  Oikea elävä ohjaaja
Mikäs sen parempaa olisi kuin oma henkilökohtainen valmentaja, joka opastaisi juurin oikeassa tilanteessa. Lievempi versio voisi olla vaikka junamatkakeskustelu alan asiantuntijan kanssa.  Koko oppimistilanne on aitoa vuorovaikutusta. Menetelmä on myös joustava ja mukautuva. Haittapuolena ja laajemman hyödyntämisen esteenä on tietysti kalleus. Eikä omia ohjaajia edes riittäisi jokaiselle.

2. Kirja
Tämähän on se peristeinteinen ja kaikille tuttu mobiili menetelmä. Reissussa ollessa luetaan kirjaa, monistetta tai vastaavaa. Menetelmä on joustava, oppimista voi jaksottaa tilanteesn mukaan opittua voi helposti kerrata ja syventää. Ei tarvita mitään lisävälineitä, kunhan valoa on jonkin verran. Puutteitakin kirja-menetelmässä on. Sitä ei voi hyödyntää ihan kakissa mobiilitilanteissa, esimerkiksi autoa ajaessa. Vuorovaikutukseen liittyvä palautekanavakin puuttuu.

3. Radio
Radio on edelleen oikein hyvä opiskeluväline. Ohjelmatarjonta vain valitettavasti on nykyisin kovin viihdepanoitteista. Onneksi Ylellä on vielä kunnon puhekanaviakin. Radiota voi kuunnella monenlaisissa mobiileissa tilanteissa. Hankaluutena on se, että radio-ohjelmat ovat etukäteen ajastettuja. Ohjelmat tulevat tiettyyn aikaan ja nauhoittaminen on aika suuritöistä. Myös radiossa paluukanava on puutteellinen.

Mitähän näistä kokoaisi yhteen? Asiantuntijan ohjaus (vaikka yksisuuntaisena), mahdollisuus valita itselle sopiva opiskeluaika, mahdollisuus jaksotella, mahdollisuus käyttää joustavasti erilaisissa mobiileissa tilanteissa. Vuorovaikutustakin tarvitaan, mutta ehkä riittäisi ”viivästetty” palautekanava: mobiilissa tilanteessa tehdään muistiinpanoja ja palataan niihin myöhemmin.

Johdatteleva kysymys: mikä olisi ihanteellinen väline tähän edellä kuvattuun mobiiliopiskeluun…?

Comments (6)

Kahdeksan päivän opiskelukokemus

Huhhuh, nyt se on tehty! Mielenkiintoinen, mutta mutta aika raskas kokemus! Olen nimittäin osallistunut kahdeksan viime päivän aikana neljään seminaariin tai kurssiin: viime torstaina tämän ”Mobiilit”-kurssin lähipäivälle Heinolassa, perjantaina Optima-käyttäjäpäiville Turussa, sunnuntaista tiistaihin OPH:n seminaariristeilylle (kuva alempana tässä blogissa) ja keskiviikkona ja torstaina Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaariin Turussa. Turun seminaarissa oli vielä pieni oma esityskin, jonka valmisteluun meni lauantai…

Opiskeltu siis on, mutta mitä opin? Välillä tuntui, että oppimiskiintiö tai oppimispuskuri alkaa täyttyä, mutta uskon kyllä, että jotain seminaarien annista jäi kyllä pysyvästikin vaikuttamaan. Aika monessa puhuttiin samoista asioista, jotka ovat tällä hetkellä tvt:n opetuskäytössä ajankohtaisia. Ainakin nämä tulivat esille moneenkin kertaan:

  • verkko-opetuksen laatu
  • muutosprosessin hitaus
  • johdon merkitys muutosprosessin läpiviemisessä
  • blogien ja wikien käyttömahdollisuudet
  • esimerkiksi oma kotisivu ja oppilaitoksenkin sivu voisi olla kokonaan blogityyppinen!

Virtuaaliyliopiston Pekka Kess toi esille mielenkiintoisen näkökulman siitä, että verkko-opetuksen Hype-vaihe on nyt ohitettu. Riviopettajien kiinnostus verkko-opetukseen on selvästi pienentynyt verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Opiskelijoiden kiinnostus on sen sijaan koko ajan kasvanut!

No, tämä nyt oli tälllainen hengissä ollaan -ilmoitus, mutta seuraavaksi lupaan osallistua itse aiheemmekin käsittelyyn.

Comments (1)